23 tammi AV-alan menestys jää puolitiehen ilman nopeita koulutusratkaisuja
Suomen audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on nostanut Pohjois-Suomen kiinnostavuutta kuvauspaikkana ja lisännyt paikallisten käsikirjoittajien ja ohjaajien mahdollisuuksia saada tarinansa tuotantoon, mutta samalla pohjoisessa merkittävästi noussut tuotantojen määrä on synnyttänyt alueelle positiivisien ongelman: osaajavajeen. AV-alan ammattikorkeakoulutuksen alasajo ja alalla toimivien ammattilaisten valuminen Etelä-Suomeen on tullut esteeksi alan kehittymiselle ja koulutus olikin yksi keskeisistä keskusteluaiheista, kun pohjoisen audiovisaalisen alan yrittäjät tapasivat kansanedustaja Mari-Leena Talvitien.
Esiin nousivat niin
- paikalliset menestystuotannot,
- kansainvälinen noste ja Pohjois-Suomen kiinnostavuus kuvauspaikkana,
- korkeakouluopetuksen ja täydennyskoulutuksen akuutti tarve,
- kv-tuotantojen tarvitsemien palveluiden ja osaajien kehittäminen, kuin
- Business Finlandin kannustinrahoituksen tuomat alueelliset vaikutukset.
PAVAn jäsenyrittäjät myös pohtivat, voisiko esimerkiksi OAMK:n järjestämän media-alan koulutukseen lisätä esimerkiksi 10 – 15 elokuva-alan
— Elokuva-alan ohessa pohjoisessa on paljon myös muita luovan alan yrittäjiä, jotka pyrkivät suoraan kansainvälisille markkinoille. Näitä saman alan tekijöitä tarvittaisiin niihinkin. Esimerkiksi kansainvälinen AV-alan rahoitusosaamisen opetus puuttuu, kuvailee Kimmo Paananen.
— Nopeaan tarpeesen eli alueelle tuleviin elokuva- ja tv-tuotantoihin voitaisiin saada lisää assistettitason tekijöitä täydennyskoulutuksilla, huomioi Jukka Vidgrén.
Mutant Koala Picturesilla järjestetyssä keskustelutapaamisessa Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitien kohtasivat PAVAn jäsenyrittäjät Antti Pylväs Hauki Media Oy:stä, Kimmo Paananen Klaffi Tuotannot Oy:stä ja Jukka Vidgrén Mutant Koala Pictures Oy:stä, PAVAn hallituksen puheenjohtaja Linda Niskala, käsikirjoittaja Merja Aakko sekä BusinessOulusta Pohjois-Suomen elokuvakomission vetäjä Anne Laurila. (Kuva: Sini Kervinen)
Maantieteellinen painotus epäsuhtainen
Torniossa ja Oulussa järjestettyjen medianomi-koulutusten alasajo on osin vauhdittanut elokuva- ja tv-tuotantojen ja alan työvoiman painottumista Etelä-Suomeen. Käytännössä elokuva-alan ammattikorkeakoulutusta ei ole Jyväskylän pohjoispuolella. Pääkaupunkiseudulla ovat myös levittäjät, ammattilaiset ja suurimmat tuotantoyhtiöt.
Pääkaupunkikeskeisyydestä huolimatta kansainvälisiä toimijoita kiinnostaa pohjoinen kuvauspaikkana. Silti maakunnissa päästään tekemään vain osa elokuva- ja tv-sarjojen tuotannoista. Osasyy piilee alueellisissa resursseissa: tekijät puuttuvat. Ammattitaitoisia osaajia riittää hädin tuskin yhteen tuotantoon. Kaksi päällekkäistä tuotantoa alueella tuottaa jo haasteita.
Kotimaisista tuotannoista esimerkiksi kesällä 2018 Oulun alueella kuvattuun Kaikki synnit -sarjaan rekrytoitiin 42 kokopäiväistä työntekijää, joista 26 henkilöä oli Oulun seudulta. Sarjan tuottaja Ilkka Matilan mukaan tavoitteena oli ollut rekrytoida jopa 80 % henkilöstöstä alueelta, mutta osaajien reservi on liian suppea.
— Mukana oli monta paikallista, joilla on takanaan useita isojakin tuotantoja, mutta ne ovat vuosien takaa. Haaste on, että työtä riittäisi pohjoisessa tasaisesti ympäri vuoden, jolloin taidot pysyisivät kunnossa, käsikirjoittaja Merja Aakko kertoo Kaikki synnit -tuotantoväeltä kuultuja näkemyksiään.
Omat referenssit kuntoon
Pohjois-Suomen elokuvakomission vetäjä Anne Laurila huomioi, että pohjoisessa tulisi pyrkiä myös omiin suurtuotantoihin sen sijaan, että vain jäisimme odottamaan niiden saapumista. Omien tuotantojen laatu täytyisi ennen kaikkea saada vastaamaan kansainvälistä tasoa.
— Jos kansainvälinen suurtuotantoyhtiö on kiinnostunut tulemaan Pohjois-Suomeen, mutta meiltä puuttuvat omasta takaa ne suurteokset, niin miten me lunastamme uskottavuuden heidän silmissään, että täällä porukka osaa tehdä suuressa mittakaavassa töitä. Meiltä puuttuvat referenssit.
Laurila täsmentää, että olemassa olevien ammattilaisten tieto-taito-osaamisen taso ei ole ongelma, vaan se, että ei ole resursseja tehdä asioita riittävän isosti.
— 300 hengen tuotantoryhmää on haastava täyttää, sillä koko Suomessa on arviolta 800 – 1000 tuotantoalan freelanceria ja suurin osa heistä Etelä-Suomessa.
Kannustin lisää alueen vetovoimaa
Business Finlandin väliarvioinnin valossa tuotantokannustin on kasvattanut kansainvälisesti rahoitettujen elokuva- ja sarjatuotantojen määrää — myös Pohjois-Suomessa.
— Kannustinrahan prosenttiosuudet vaikuttavat merkittävästi ratkaisupäätöksiin. Myös Oululle voisi tehdä oman paikallisen kannustinjärjestelmän, jossa tuotannolle palautettaisiin ennakolta määritelty prosenttiosuus tuotantoaikaisesta kulutuksesta, Laurila esittää.
Tuotannot tuovat kuvauspaikkakunnille rahaa. Verrokkina esimerkiksi Kaikki synnit -sarjan 1. tuotantokauden alueelliset vaikutukset olivat noin 1,4 miljoonaa euroa, mikä käytettiin palkkoihin, palkkioihin, ostopalveluihin ja työntekijöiden päivärahoihin.
— Vuoden 2019 lopulla kuvattavan 2. tuotantokauden alueellinen vaikutus tulee olemaan arviolta 1,8 – 2 miljoonaa euroa, jossa paikallisia kustannuksia nostaa talviajankohta, arvioi tuottaja Ilkka Matila.
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kuvassa oikealla) toimii muun muassa Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk:n yhtymähallituksen puheenjohtajana. Hän näkee yhteistyömahdollisuuksia AV-alan ja ammatillisen koulutuksen välillä.